EU:n korona- ja elvytyspaketti tulee voimaan
Helsingin Sanomien artikkelissa arvioidaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin saavuttamaa ratkaisua EU:n Korona- ja elvytyspaketin toteutuksessa. Puola ja Unkari uhkasivat kaataan yksiom,ielisyyttä vaativan paketin toteuttamisen oikeusvaltiomekanismin niille tuomaan uhkaan.
Poimin artikkelista käytävästä keskustelusta nimimerkki "Koljanderin" aika asiallisen ja mielestäni hyvän kannanoton.
Kuinkahan kauan kestää ennenkuin huomataan että moderni monetaarinen kehitys on nyt lähtenyt Euroopan Komission "finanssipoliittisen lainan" muodossa liikkeelle? Tämä on uusi instrumentti EKP:n määrällisen elvytyksen rinnalla. Laina- ja tukipaketin suuntaamisessa saatetaan törmätä oikeisvaltioperiaatteesen toisellakin tavalla: Euroopan Unionin konsolidoitu peruskirja tuntee vain markkinan, siis pankkien ja yritysten tukemisen ensisijaisena ja erittäin kilpailukykyistä strategiaa edustavana periaatteena (Lissabonin sopimus, artikla 2, kohta 3). Jäsenvaltioilla on kuitenkineritttäin suuri tarve tukea myös hallitusten poliittisia hankkeita, mm. julkisia investointeja ja palveluita.
Suomen hallitus on ottanut käyttöön mm. uusissa nopeita raideliikenneratkaisuja koskevissa hankkeissa valtioenemmistöisen yhtiön välineeksi tähän tarkoitukseen. Kuinka pitkälle se kestää, nähdään ehkä jo alkavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Ensinnäkin paketti on EU-perussopimuksen mukainen, oikeusoppineiden sekä myös Suomen Eduskunnan kannan mukaisesti.
Toisekseen paketti kohdentuu täysin oikein. Kohteena on turvata EU:n talouskasvu (käänteisesti minimoida kasvun aleneminen) covid-19:n vaikutuksilta.
Tässä toimessa asia palautuu EU-tasoiseen talouspolitiikkaan ja EU-tasolla talouspoliittinen ohjaus on tehokkainta keskitetyillä toimilla ja EU-tason omilla varoilla. Tällöin paketin varoja kohdistetaan painopisteisesti sinne
- missä talousromahduksen riski on suurin koronan seurauksena (esim. Italia)
- missä tuotantokuilut (kasvu on kauempana potentiaalista tasoaan kuin muissa maissa ja missä tuki potentiaalisesti tuottaa enemmän kasvua kuin muualla) ovat suurimmat (esim. Puola)
EU:n kasvu on Suomen kansantulolle pienenä avotaloutena elintärkeää. Suomen vientituotteet ovat pääosin investointi- ja välituotteita, joten kyse ei ole pelkästään siitä mitä Suomi vie suoraan Puolaan tai Italiaan, vaan integroiduilla sisämarkkinoilla arvoketjut ovat laaja-alaisia ja monitasoisia. Kasvu (/laskun minimointi) säteilee laajalle markkinoiden mekanismien mukaisesti ilman tullirajoja ja yhteisten standardien puitteissa.
Syytä myös huomioida että
- nettomaksaminen on investointi, joka palautuu moninkertaisesti kansantuotteessa, koska vahvimmat taloudet hyötyvät eniten tullittomuudesta ja standardeista heikompien kustannuksella - nettosaajat investoivat kasvuun, joka puolestaan säteilee EU:n kasvuun
-elvytyspaketti on kolehti, jossa Suomi suhteellisen pienellä netto-osuudella saa osaltaan aikaan 750 mrd elvytyspommin - kukaan ei osallistu ellei kaikki osallistu - pelkästään Saksan osuus on massiivinen, joka välillisesti tukee myös Suomen kasvua