Elvytyksestä ja vakautuksesta

 

Helsingin Sanomat arvostelee  11.12. 2020 pääkirjoituksessaan Marinin hallituksen politiikkaa ja vertaa sitä Kolumbuksen merimatkaan Intiaan. Hallitus kuvittele pääsevänsä Intiaan, mutta päätyykin täysin uudelle mantereelle, Amerikkaan. Lehden mukaan hallitus on yhtä' hu8kassa kuin Kolumbus aikoinaan.

  "VTV:n raportissa edellytetäänkin, että hallituksen pitäisi tarkemmin määritellä keinoja, joilla se pyrkii tasapainottamaan julkisen talouden. Vain näin on mahdollista arvioida niiden toteutumisen ja vaikutusten realistisuutta. 

Ongelmana hallituksen tiekartassa on myös, että sen perusteet vaikuttavat VTV:n mukaan osin ristiriitaisilta. 

Työllisyystoimet ovat keskeinen osa hallituksen toimenpideohjelmaa velkaantumisen taittamiseksi. Työllisyystoimien vaikutuksen on laskettu olevan noin kaksi miljardia euroa kaikkiaan viiden miljardin euron sopeutustavoitteesta. 

Budjettiriihessä hallitus kuitenkin totesi, että sen kaavailemien työllisyystoimien vaikutus toteutuu vasta vuoden 2029 loppuun mennessä. Valtiovarain­ministeriön velkakestävyys­laskelmien mukaan toimien vaikutuksen pitäisi kuitenkin realisoitua jo vuosina 2023–2025, jotta sopeutus olisi riittävää velkasuhteen vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä."lpo Rossi

11.12. 14:20

Ilpo Rossi vastasi kommentointiosiossa:

"Jos kartta on vinksallaan, se vie kulkijan vääjäämättä harhaan. Kolumbuskin eksyi aikoinaan ja päätyi Intian sijasta jonnekin ihan toisaalle." Tämä todetaan Kolumbus-analogiaa käyttävässä pääkirjoituksessa - mutta se koskee myös pääkirjoitusta itseään.

Väliintulleita ja -tulevia muuttujia on tämän hallituskauden aikana ainakin kaksi. Korona-pandemia on muuttanut painopistettä pandemian aiheuttamien seurausten hoitoon. Koronakriisi jatkuu eikä vielä ole elvytystomien aika. Tämä joudutaan toteamaan koko maailmassa eikä ainoastaan Suomessa. Valtion tarkastusviraston ja valtionvarainministeriön on elvytysaikatauluissaan otettava tästä syystä lusikka kauniiseen käteen.

Väliintuleva muuttuja on myös se suuri käänne makrotalouspolitiikassa jota on ajettu sisään laajemmalla tietoisuudella Euroopan Unionissa vasta vajaa kuusi kuukautta. Sekä Euroopan Keskuspankki että Euroopan Komissio ovat ryhtyneet elvyttäviin toimiin. Edellinen aloitti jo kuusi vuotta sitten ja nyt vihdoin Euroopan Komissio omalla finanssipoliittisella Korona-elvytyspaketillaan, joka juuri eilen varmistui. Tämä uusi ja valtavirtaisesta talouspolitiikasta täysin poikkeava lähestymistapa on se makrotalouspoliittinen manner joka tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä korvaamaan etukäteissäästämiseen ja haitalliseen velkapelkoon juuttuneen ajattelutavan, johon valtion tarkastusviraston nopeat elvytysvaatimukset perustuvat. Valtionvarainministeriön on puolestaan seurattava edelleen virallista EU-strategiaa joka ei vielä tunnista tapahtumassa olevaa muutosta.

Kareja ja myrskyjä varmasti tulee mutta kompassi näyttää oikeaan suuntaan.

}