EKP:n legimiteetistä

 function myFunction() {

  EKP, tuomioistuimet ja kysymys demokraattisesta legitiimiydestä Weissin jälkeen

Tämä on esipainettu ja muokkaamaton versio artikkelista

Common Market Law Review, osa 57, numero 6, 2020.

Nik de Boer ja Jens van ’t Klooster ∗

Abstrakti

Tässä artikkelissa analysoidaan uusia haasteita, joita EKP joutuu kohtaamaan toteuttaessaan

rahapolitiikkaa ja kysyy, missä määrin oikeudellinen valvonta voi auttaa vastaamaan näihin.

EKP: n toimeksianto ei tarjoa selkeitä ohjeita monille EKP: n viimeaikaisille

haasteille, joihin kuuluu valtion joukkolainamarkkinoiden aiheuttama paniikki, tekniset rajoitukset työkalujen tehokkuutden suhteen ja kysymykset niiden ympäristövaikutuksista toimintaan. Tästä syystä EKP: n päätökset kärsivät aukoista lupien demokraattisuudesn suhteen ; se tekee valintoja, joilla on kauaskantoisia seurauksia ja joille toimeksiannolla ei ole selkeää perustaa. Tässä yhteydessä tuomioistuimet voivat joko valita hyväksymällä EKP: n tekemät valinnat, kuten yhteisöjen tuomioistuin on useimmiten tehnyt, tai kuten Bundesverfassungsgericht päätti tehdä itse, painottaa rahapolitiikkaa.

Kumpikaan lähestymistapa ei mielestämme voi parantaa EU: n heikkoa demokraattista legitiimiyttä asianmukaisen demokraattisen ohjauksen puuttuessa. On kuitenkin muitakin tapoja, joilla jäsenvaltiot ja EU: n poliittiset instituutiot voivat tarjota EKP: lle ohjeet siitä, miten käsitellä uusia valintoja.

1. Esittely

Bundesverfassungsgerichtin päätös julistaa ultra vires Euroopan Keskuspankin julkisen sektorin osto-ohjelman (PSPP) - ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio sen ylläpitämisestä  erittäin kiistanalaiseksi - on EU: n oikeusjärjestyksen ydintä.

1 Karlsruhe ja Luxemburg 

omaksuivat radikaalisti erilaiset lähestymistavat perustuslailliseen asemaan ja EKP: n toiminnan laillisuuteen. Miksi molemmat tuomioistuimet saivat niin erilaisia ​​vastauksia?

Kuten seuraavassa osoitamme, kyseessä oleva legitiimiyden peruskysymys on eräänlainen osoitus siitä että tuomioistuimet ovat luonteeltaan huonosti varustautuneita. EKP: n kriisin jälkeiseiltä operaatioilta usein puuttuu selkeä perusta toimeksiannossaan, mikä heikentää toimeksiannon asemaa vuonna 2007 tarjoamalla keskuspankin valinnoille demokraattisen legitiimiyden. Myös tuomioistuimet tekevät samoin vain hyväksymällä EKP: n tekemät valinnat tai tekemällä itse liikaa  sitä mitä EKP: n pitäisi tehdä. Koska demokraattisessa yhteiskunnassa lopullisen sanan pitäisi olla kansalaisten ja heidän valituilla edustajillaan, EKP: n kiduttava matka tuomioistuinten välityksellä voi vain päättyä päätösten suhteesta demokratiaan

Kun Maastrichtin sopimuksen laatijat suunnittelivat EKP: n 1990-luvun alussa, ne pitivät hintavakautta ensisijaisena.

2 Korkea inflaatio 1970-luvulla

johti yhä useammin päättäjät, keskuspankkiirit ja poliitikot uskomaan, että  hintavakauden pitäisi olla rahapolitiikan ensisijainen tavoite. Hintavakauden saavuttaminen olisi mahdollista vaatimalla rahapolitiikan delegoimista riippumattomille keskuspankkiireille, jotka toimivat etäällä valituista poliitikoista. Tämän monetaristisen paradigman sisällä riippumattomuus voisi olla sopusoinnussa demokraattisen legitiimiyden vaatimuksen kanssa, koska keskuspankit niin tehdessään toimisivat demokraattisesti valtuutetun ja kapean laillisen mandaatin puitteissa. Keskuspankit voisivat pyrkiä hintavakauden tavoitteeseensa koron asettamisen avulla ja käyttäisivät on vain rajoitettua harkintavaltaa. Keskuspankin laillinen mandaatti antaa sille demokraattisen valtuutuksen, koska siinä esitetään molemmat keskuspankin tavoitteet samoin kuin välineet, joilla valtuuksia voidaan antaa. Demokraattinen vastuuvelvollisuus rahapoliittista päätöksistä rajoittuu selittämään, kuinka keskuspankki on käyttänyt sinänsä hyvin määriteltyjä instrumenttejaan hintavakauden tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä tuomioistuinvalvonta tarjoaa ratkaisevan suojan sen varmistamiseksi, että   Maastrichtin sopimuksen laatiminen oli täynnä ajatuksia ja huolenaiheita tuolloisests Euroopassa. Tästä syystä ei ole yllättävää, että EKP: n mandaatti heijastaa oletuksia, joista on tullut erittäin kiistanalaisia ​​tai jopa osoittautuneet vääriksi. 

Vuosien 2007-2008 globaalin finanssikriisin dramaattiset tapahtumat, 2010-2012 Euroalueen kriisi ja Covid-19-pandemia ovat kohdanneet EKP: n asettamalla uusia haasteita, joita ei ennakoitu toimeksiannossa. Nämä toimeksiannon aukot ovat johtaneet EKP: n perusteluvaikeuksiin tuomioistuimissa. Aikaisempi oli tapaus, jonka toi esiin vuoden 2015 Gauweilerin tulkinta sen jälkeen, kun yli 35 000 asianosaista oli jättänyt kanteen BVerfG: lle, kun useat valtiot olivat  joutuneet paniikkiin valtionvelkamarkkinoilla.

3 EKP: n oli päätettävä, 

onko ja jos on niin miten sen pitäisi puuttua paniikkiin, jonka se teki ilmoittamalla suorasta Rahatapahtumat (OMT) -ohjelma ja vedoten jatkuvuuteen liittyviin epäilyihin euroalueen olemassaolo ja niiden vaikutus EKP: n rahapolitiikkaan. Weissin tapaus nosti esiin haasteen siitä, miten EKP: n tulisi toimia tilanteessa jossa kriisiä edeltävät välineet ei enää pysty saavuttamaan keskuspankin itsensä asettamaa 2 prosentin inflaatiotavoitetta.

4  Tämä sai  EKP: tä valitsemaan 

väliaikaisen poikkeamisen EKP: n inflaatiotavoitteesta ja deflaatiovaaran vuoksi ottamaan epätavanomaisen kvantitatiivisen helpotuksen (QE) käytön toimintaan. EKP valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon, mutta sen valinnat olivat jopa kiistanalaisia keskuspankkiirien keskuudessa.

5 Nämä kaksi tapausta 

eivät kuitenkaan poista epäilyjä, joiden mukaan EKP navigoi nyt tutkimattomilla vesillä. Keskuspankkiirit ovat ympäri maailmaa tietoisia siitä, että rahapolitiikka vaikuttaa uusiin talouspolitiikan tavoitteisiin, kuten taloudelliseen vakauteen ja ympäristön kestävyyteen. Saavuttaakseen hintavakaustavoitteen keskuspankki voisi nyt ottaa nämä tavoitteet huomioon ja punnita niitä toisiaan vastaan ​​rahapolitiikkansa toteuttamisessa tai jättää huomiotta niiden merkitys tieteellisinä oivalluksina. Nykyisessä institutionaalisessa järjestelmässä EKP jatkaa kohtaamaan sen, mitä kutsumme "valtuutusaukkoiksi": keskuspankin on tehtävä valintoja mihin sen toimeksianto ei tarjoa juuri mitään ohjeita, mutta joilla on kauaskantoisia seurauksia.

Tässä artikkelissa analysoimme kuinka tämä uusi keskuspankin todellisuus haastaa jatkamaan analyysia EKP: n rahapoliittisten operaatioiden demokraattisesta legitiimiydestä ja kysyy missä määrin keskuspankin toiminnan oikeudellinen tarkastelu voi ratkaista tämän ongelman. Kun EKP: n toimeksiannossa olevien puutteiden vuoksi ei tällä hetkellä ole selvää demokraattinen vastausta moniin EKP: n kohtaamiin valintoihin. Tämä uusi tilanne myös vaikeuttaa oikeudellisen valvonnan tehtävää. Monetaristisessa paradigmassa tuomioistuimet voisivat oletettavasti turvata EKP: n demokraattinen legitiimiys varmistamalla, ettei se ei ylitä laillisen toimeksiannon  rajoja . Uudessa paradigmassa käy ilmi, että keskuspankki tekee merkittäviä valintoja, kun se suorittaa laillista toimeksiantoaan, mutta joille mandaatti on annettu tarjoaa vähän opastusta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja BVerfG: n tuomiot EKP: n epätavanomaisista rahaohjelmista heijastavat selvästi erilaisia ​​lähestymistapoja tähän ongelmaan.

Luxemburgin tuomioistuin antaa EKP: lle laajan harkintavallan tehtäviensä suorittamisessa. Tämä herättää kuitenkin huolta keskuspankin demokraattisesta legitiimiydestä. BVerfG: n mielestä nämä demokraattiset legitiimiysongelmat ovat edessä ja ne ovat keskeisiä. Karlsruhen tuomarit eivät halua antaa EKP: lle laajaa liikkumavaraa, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin sille sallii. Sen sijaan BVerfG vaatii oikeudellista valvontaa, joka painottaa EKP: tä valintojen tekemisessä. Tämä lähestymistapa kuitenkin asettaa saksalaiset tuomarit itse päätöksentekoon, jolla on valtavat seuraukset. BVerfG: n tuomari Gertrude Lübbe Wolff on sanonut muutama vuosi sitten selittäessään, miksi heidän ei tulisi ottaa tällaista roolia: se olisi luonteeltaan "kyseenalainen demokraattinen poikkeama ”.

6 Sekä Luxemburgin että Karlsruhen

tuomareita, kuten ei myöskään  Frankfurtin keskuspankkiireja,valita demokraattisesti eivätkä he ole demokraattisesti vastuussa. Jos keskuspankkiirien on demokraalle lainvastaista  tehdä merkittäviä poliittisia päätöksiä, sama pätee myös tuomioistuimiin. Koska tuomioistuinvalvonta ei voi antaa riittävää demokraattista valtuutusta, ratkaisun on  tapahduttava tuomioistuinten ulkopuolella. Ehdotamme siksi EKP: n demokraattisen legitiimiyden asettamista turvallisempi pohja on tutkia erilaisia ​​vaihtoehtoja. Vain tarjoamalla tätä riittävällä demokraattisella valtuutuksella, voi EKP olla osallisena vastauksessa 2000-luvun talouspoliittisiin haasteisiin.

Väitteemme rakenne on seuraava: 

Osassa 2 hahmotellaan monetaristinen  paradigma, joka ilmoittaa rahaliiton perustamisesta Maastrichtin sopimuksessa ja keskustelemme yksityiskohtaisemmin siitä, miten tämä paradigma tarjoaa demokraattisen perustelun EU: lle EKP: n kapeana mandaattina.  

Kohdassa 3 osoitetaan, kuinka EKP on joutunut vuoden 2008 jälkeen kohtaamaan uusia haasteita, joita sen mandaatti ei käsittele ja jotka pakottavat EKP: n tekemään valtavan kauaskantoisia ja vaikeita valintoja. Tämä tekee asiasta demokraattisen ongelman. Aikaisemmin EKP: lle sen toimeksiannolla annettu toimilupa ei ole riittävä. Kohdassa 4 keskustelemme kriittisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja BVerfG: n katsauksesta EKP: n toimintaan keskittyen Weiss-kiistaan. Yhteisöjen tuomioistuimen salliva tarkastelu antaa EKP: lle mahdollisuuden vastata uuteen todellisuuteen, mutta jättää riittämättömän demokraattisen valtuutuksen tilanteen ennalleen.

BVerfG-lähestymistapa korostaa tätä demokraattista ongelmaa, mutta sen käytännön suhteellisuutta tarkoittava arviointi edellyttää tuomioistuinten punnitsevan, miten EKP: n tulisi valita kilpailevat vaihtoehdot. Tähän rooliin   tuomioistuimet mielestämme  eivät ole hyvin varustettuja. Aasianmukainen vastaus EKP: n uuteen tehtävään on parantaa sen demokraattista valtuutusta tähän toimintaan. Tätä varten tutkimme useita vaihtoehtoja. 

Osiossa 5. Väitämme, että jopa nykyisen perustuslaillisen rakenteen sisällä  on useita mahdollisuuksia tarjota EKP: lle rahapolitiikkaa, jolla on parannettu demokraattinen valtuutus. Luvussa 6  esitetään yhteenveto ja perustelut.

2. Demokraattinen legitimiteetti ja keskuspankin riippumattomuus ennen vuotta 2008

Historiallisesti keskuspankit ovat pyrkineet monenlaisiin tavoitteisiin käyttämällä laajasti erilaisia ​​työkaluja. Vastauksena 1970-luvun lopun korkeaan inflaatioon päättäjät ympäri maailmaa kannattivat ajatusta, jonka mukaan keskuspankeista tulisi tehdä riippumattomia suhteessa valittuihin  hallituksiin. Nämä ideat muodostavat inflaation paineen kohdistamisen paradigmasta riippumattomaan keskuspankkiin, joka antoi taustan Maastrichtin luonnoksen laatimiselle Perustamissopimuksen ja siihen sisältyvän EKP: n toimeksiannon.

Tässä osassa selvitetään, kuinka EKP: n valtava valta harjoittaa rahapolitiikkaa itsenäisesti oli historiallisesti perusteltua. Esittelemme ensin monetaristisen paradigman, joka antoi henkisen taustan EKP: n toimeksiannolle 

(2.1). Monetaristisen käsityksen mukaan rahapolitiikan tärkein tavoite on hintavakaus, jolla on keskeinen merkitys pankit harjoittavat teknisenä tehtävänä korkojen asettamista. Ajatus rahapolitiikasta on tekninen asia, joka tarjoaa demokraattisen perustelun keskuspankin riippumattomuudelle, mikä puolestaan ​​tarjosi perustan vuoden 1993 BVerfG-tuomiolle Maastrichtin sopimuksesta (2.2).

2.1 Monetaristinen paradigma

1980-luvulla nähtiin laaja ideoiden lähentyminen suhteessa valtion kykyyn hyödyntää 

rahaa, mikä tarjosi henkisen taustan EMU: n suunnittelulle.

7 Viittaamme tähän ajatusjoukkoon keskuspankin monetaristisena paradigmana. 

8 Ensimmäinen oletus

Tämän paradigman mukaan hintavakauden tulisi olla rahapolitiikan ensisijainen tavoite, koska pyrkimällä hintavakauteen keskuspankki tukee talouskasvua  talouden työllistävän vaikutuksen pitkän aikavälin potentiaalin mukaisesti. 

Toinen oletus on ajatus siitä, että julkisten varojen luomista olisi käytettävä korkojen asettamiseen tavoitteena ohjata taloutta kohti pitkän aikavälin potentiaalia.

Tarkastellaan ensin ajatusta siitä, että taloudella on pitkän aikavälin potentiaalirata tuotos, joka on pitkälti riippumaton rahapolitiikasta. Suosittajana on Milton Friedman, jonka mukaan pitkäaikainen puolueettomuus tarkoittaa, että päättäjien valta stimuloida talous on rajallinen.

9 Kuluttaja määrittää talouden potentiaalisen tuotannon ja talouden tuotantokapasiteetin. Kun päättäjät käyttävät rahapolitiikka työntääkseen talouden potentiaalisen tuotoksensa yläpuolelle, hinnat nousevat. Jos päättäjät tekevät tämän toistuvasti, markkinatoimijat ottavat huomioon inflaatio-odotukset hinnoittelukäyttäytymisessään, mikä nostaa hintoja entisestään. Tämä päättely sai Friedmanin päättelemään, että "inflaation ja työttömyyden välillä välillä on aina väliaikainen kompromissi mutta ei pysyvää  kompromissia. ”. 

10 Tämä pitkän aikavälin puolueettomuuden käsitys tuli yleisesti hyväksytyksi 1970-luvun jälkeen kokemuksena korkeasta inflaatiosta.

11 Vuonna 1980 keskuspankin politiikka johti siihen, että puheenjohtaja Paulia Volcker nosti korkoja jopa 20% .

12 Tämä ajoi maailmantalouden syvälle  lamaan, joka tosiasiallisesti päättyi korkean inflaation ajanjaksoon. Euroopassa Bundesbankia ja Sveitsin keskuspankkia juhlittiin itsenäisestä  kotimaisesta hinnoittelusta vakausden tuojana. Ekonometriset todisteet näyttivät viittaavan siihen, että maat, joilla on itsenäinen keskuspankit pärjäsivät paremmin inflaation torjunnassa. Näin ollen 1970-luvun tulkintana tuli vallitsevaksi se, että valitut hallitukset olivat tehneet teknisen virheen. Heidän talousarvionsa politiikalla oli pyritty työntämään talous sen pitkän aikavälin potentiaalin yläpuolelle, kun taas  hintavakauteen tähtäävän rahapolitiikan avulla voitaisiin välttää tällaiset virheet. 

13 Monetaristisen paradigman toinen oletus on, että keskuspankin pitäisi pyrkiä hintavakauteen ohjaamalla korkoja. Itse asiassa 1990-luvun lopulta se 

totesi, että "kaikki teollisuusmaiden keskuspankit toteuttavat rahapolitiikkaa

markkinoihin suuntautuneiden välineiden avulla, jotka on tarkoitettu vaikuttamaan tiiviisti lyhytaikaisiin korkoihin oimintatavoitteina vakaat hinnat ”.

14 Huolimatta yleisestä vaikutuksesta talouteen, asetutut korot ymmärretään tekniseksi tehtäväksi, johon liittyy yhden välineen käyttö selvästi määriteltyyn tavoitteeseen. Koska instrumentissa on vain yksi yhteensopiva arvo talouden pitkän aikavälin potentiaalin saavuttamiseksi pankin keskushallinnon harkinnanvara on hyvin rajallinen. 

2.2 Keskuspankin riippumattomuus, demokraattinen legitiimiys ja BVerfG

Maastrichtin sopimus

Monetaristiset ideat heijastuvat näkyvästi EKP: n laillisessa mandaatissa: hintavakaus on sen

ensisijainen tavoite.

15 Monetaristinen paradigma myös perustelee sen korkean riippumattomuuden tason, mikä näkyy selkeimmin SEUT-sopimuksen 130 artiklassa. Tämä säännös kieltää jäsenvaltioiden hallituksia, unionin toimielimiä tai muita elimiä vaikuttamasta EKP: n päätöksentekoon ja kieltää EKP: tä tekemästä päätöstä pyytämällä ohjeita näiltä toimijoilta.

16 Tällainen itsenäisyys saattaa tuntua ensi silmäyksellä yhteensopimaton demokraattisen legitiimiyden vaatimuksen kanssa, koska se jättää tärkeän päätökset valitsemattomille virkamiehille, jotka eivät ole hierarkkisessa suhteessa demokraattisesti vastuullisiin poliitikkoihin. Keskeisen monetaristisen paradigman pohjalta keskuspankilla oli kuitenkin selkeä demokraattinen perustelu: riippumattomuus. Tässä perustelussa oletetaan, että keskuspankkiirit ottavat huomioon demokraattiset neuvottelut heidän toimintansa perustaksi ja valitsevat sitten sopivimman toimintatavan tehokkuuden ja teknisen toteutettavuuden huomioon ottamiseksi.Demokraattinen perustelu puolestaan näkyi BVerfG Maastricht -tuomiossa. Poliittisella legitiimiydellä tarkoitetaan julkisen vallan perusteluja.

17 On  laajalti kahden tyyppisiä piirteitä, jotka voivat tarjota legitiimiyden poliittisille päätöksille ja päätöksentekomenettelylle. Ensimmäinen keskittyy tällaisen päätöksenteon tuloksiin saavuttaa. Legitiimiyden lähestyminen tällä tavoin edellyttää määrittelemällä normatiiviten  kriteerien määrittelyä suhteeessa tuloksiin  ja käyttää niitä arvioimaan päätösten sisältöä. Portugalin normatiivinen vetoomus demokratia on vahvasti yhteydessä toiseen strategiaan, joka keskittyy prosessiin tai panokseen pikemminkin kuin tulokseen. Demokratialla on piirre, jonka mukan se antaa vastauksen tosiasiaan, että tulosten laatu on usein laaja-alaista erimielisyyttä.

18 Keskittymällä tuloksiin keskuspankin riippumattomuuden kannattajat väittävät sitä demokraattiset instituutiot ovat likinäköisiä ja että ne ovat suoraan vastuussa kansalaisille siitä että ne estävät pitkäjänteisen rahapolitiikan tehokkaan toteuttamisen. Tähän  liittyvä argumentti keskittyy uskottavaan sitoutumiseen. Riippumaton keskuspankki palvelee vahvaa ja uskottavaa sitoutumista hintavakauteen, jolla on tarkoitus olla myönteisiä vaikutuksia markkinoihin. Riippumattomien keskuspankkien uskotaan pärjäävän paremmin rahapolitiikan hintavakauden tavoittelemisessa kuin valitut hallitukset.

20 Keskuspankin riippumattomuutta  ​​tukevat tulosperusteiset perustelut puolestaan ovat syvästi kiisteltyjä. Vaikka varhaiset tutkimukset viittasivat keskuspankin riippumattomuuteen osaltaan hidastaa inflaatiota, asiasta ei ole vielä saatu selvää.

21 Ainakin toinen yhtä uskottava selitys riippumattomuuden ja inflaation välisestä korrelaatiosta on - että maat, jotka ovat historiallisista syistä välttäneet inflaatiota, kuten Saksa ja Sveitsi ovat myös halukkaampia hyväksymään itsenäisen keskuspankin. Itsenäisyydellä on myös haittoja: se rajoittaa valittujen hallitusten käytettävissä olevia poliittisia keinoja ja  estää rahapolitiikan ja finanssipolitiikan tehokasta koordinointia.

Monetaristinen ajatus hintavakauden asettamisesta ensisijaiselle merkitykselle säilyi syvästi  kiisteltynä 1980- ja 1990-luvuilla.

Koska erimielisyydet rahapolitiikan parhaasta käytöstä ovat menettelyllisiä argumentteja

aina ollut keskeinen rooli keskuspankin riippumattomuuden tarjoamisessa legitiimiydellä.24

jo se tosiasia, että näistä eduista kiistetään, viittaa siihen, onko päätös tehtävä

riippumaton keskuspankki olisi itse jätettävä demokraattiseen päätöksentekoon.

Demokraattiset menettelyt antavat vastauksen kysymykseen, mitä tehdä edessä

tällainen erimielisyys, joka perustuu oikeudenmukaisiin menettelyihin ja OLAFin riittävään edustamiseen

kilpailevat edut ja näkemykset.25 Edustavat demokratiat antavat kansalaisille mahdollisuuden

osallistua poliittiseen päätöksentekoon monin tavoin erityisesti antamalla heille

oikeus äänestää edustajista ja asettua ehdokkaaksi säännöllisissä kilpailuvaaleissa.

Siltä osin kuin edustuselimet reagoivat yleiseen mielipiteeseen, kansalaiset voivat

vaikuttaa jatkuvasti poliittiseen päätöksentekoon.26 Osallistava

mekanismien avulla kansalaiset voivat osallistua poliittisen tahdon muodostamiseen ennakoivasti, samalla kun

antamalla heille myös mahdollisuus vaatia edustajiaan takautuvasti vastuuseen ja äänestää heitä poissa toimistolta. Ensimmäistä näistä näkökohdista kutsumme demokraattiseksi valtuutukseksi, toiseksi

demokraattinen vastuuvelvollisuus.

Monetaristinen paradigma kertoo keskuspankin demokraattisesta perustelusta

riippumattomuus. Se auttaa selittämään, miksi tällainen riippumattomuus on yhteensopiva

demokraattisen valtuutuksen ja vastuuvelvollisuuden vaatimukset. Demokraattinen perustelu

alkaa havainnosta, jonka mukaan hallitukselle ei periaatteessa ole epädemokraattista

sitoa itsensä. Tässä mielessä demokraattinen legitiimiys riippuu ratkaisevasti mahdollisesta

toimilupa oikeudellisella toimeksiannolla, joka antaa keskuspankille a

hyvin määritellyt valtuudet ja ehdot niiden käytölle. Selkeät ohjeet jatkamisesta

Hintavakaus, vaikka se usein puuttuu itse toimeksiannosta, voidaan lukea siihen luottaen

monetaristinen käsitys rahapolitiikasta. Ajatus pitkäaikaisesta neutraalisuudesta viittaa

että keskuspankeilla on vain rajalliset poliittiset valinnat. Keskuspankki ei voi työntää

talouden pitkän aikavälin potentiaalin yläpuolella. Sen sijaan sen tehtävä rajoittuu tason löytämiseen

korot, jotka ohjaavat taloutta kohti tätä potentiaalia. Tämä tekee rahapolitiikasta

pääasiassa tekninen kysymys. Tärkeimmät poliittiset päätökset tehdään oikeudellisissa päätöksissä

mandaatin, jonka laatii lainsäätäjä, jolla on selkeät demokraattisen lähteen lähteet

legitiimiys. Se tarkoittaa myös, että keskuspankki ei saa mielivaltaisia ​​valtuuksia,

koska sillä ei ole harkintavaltaa tehdä muuta kuin tavoitellun hintavakauden tavoitteen saavuttaminen

siihen.

Keskuspankin vastuuvelvollisuus, joka on teoriassa itsenäinen vastuullisuus, on

rajoittuu keskuspankin toiminnan selittämiseen sen toimeksiannon perusteella.

27 Tämä

selitys on menettelyllinen siinä mielessä, että siinä keskitytään tapaan, jolla keskuspankilla on

pyrkivät käyttämään toimeksiannossa annettuja välineitä tavoitteiden saavuttamiseksi

täsmennetty toimeksiannossa. Inflaation yksinkertainen ja määrällinen luonne tavoitteen saavuttamiseksi

rahapolitiikka on selkeä standardi sen arvioimiseksi, onko keskeinen

pankki on onnistunut saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Tilivelvollisuus palvelee

osoittavat, että keskuspankin toimet todellisuudessa toteuttavat keskuspankin toimet

demokraattinen mandaatti. Ottaen huomioon, että keskuspankin riippumattomuus rajoittaa demokratiaa

- vastuuvelvollisuus sulkemalla pois minkäänlaiset poliittiset pakotteet, keskeinen rooli kuuluu EU: lle

tuomioistuimissa. Heidän tehtävänsä on varmistaa, että keskuspankki toimii keskuksensa rajoissa

laillinen mandaatti ja seuraamukset rikkomuksista.28 Maastrichtin tuomio BverfG 1993 heijastaa näitä demokraattisia ajatuksia

perustelut keskuspankin riippumattomuudelle. Yksi kysymys oli siinä, onko

Maastrichtin sopimus heikensi Saksan kansalaisten demokraattisia oikeuksia delegoimalla

rahapolitiikkaa riippumattomalle EKP: lle.

Vastaamalla tähän kysymykseen BVerfG tulkitsi 38 artiklan äänioikeutta

Grundgesetzin mukaan Saksan kansalaisille ei anneta pelkästään muodollista oikeutta valita a

parlamentti, mutta myös sen "demokraattinen perussisältö" .29 Tämä tarkoittaa, että

perustuslaillinen äänioikeus takaa, että Saksan kansalaiset voivat tosiasiallisesti laillistaa

käyttää julkista valtaa valitsemalla Bundestagin. Koska toimivallan siirto

EU vaikuttaa Bundestagin valtaan, se vaikuttaa tähän saksan demokraattiseen sisältöön

kansalaisten äänioikeus. Toiseksi tällaiset pätevyyden siirrot eivät olisi yhteensopivia

Grundgesetzillä oli tarkoitus tyhjentää Bundestagin valta siinä määrin, että

20 artiklan 1 ja 2 kohdan demokraattinen periaate, jota suojelee Grundgesetzin 79 artiklan 3 kohta

kolmanneksi, demokraattisen legitiimiyden menetys ei voisi olla täysin mahdollista

korvausta EU: n tasolla, koska EU: n katsottiin olevan puutteellisesti kehittynyttä

demokraattiset rakenteet ja Saksan tuomioistuin katsoivat, että luominen onnistui

demokraattiset rakenteet EU: n tasolla riippuisivat "tietyistä oikeudellisia ehtoja" .31

Nämä ehdot, kuten yhteinen eurooppalainen julkinen alue, kieli ja jaetut

identiteettiä ei ollut täysin läsnä EU: n tasolla. Näiden syiden perusteella BVerfG

totesi, että "huomattavan tärkeiden tehtävien ja valtuuksien on pysyttävä EU: lla

Saksan liittopäivillä. ”32 Sillä välin unionin viranomaisen demokraattinen legitiimiys

riippuu ratkaisevasti Bundestagin suostumuksesta vallan siirtoon EU: lle

sisältyvät kansalliseen perussopimuksen hyväksymissääntöön.33 Tämä avaa tien ultra viresille

EU: n säädösten uudelleentarkastelu: Niistä unionin toimista, jotka eivät enää kuulu perustamissopimuksen soveltamisalaan, puuttuisi demokraattisuudesta

Bundestagin laillistamista, eikä sitä voitu panna täytäntöön Saksan oikeudellisessa oikeudessa

järjestys

Saksalaiset tuomarit tunnustivat pankin itsenäisyyden poistaneen

"Välttämätön poliittinen alue" demokraattisen vaikutuksen ja valvonnan alalta.35 He kuitenkin pitivät

että Saksan osallistuminen EMU: han oli perustuslain vaatimusten mukainen,

koska rahaliitto on suunniteltu "Stabilitätsgemeinschaft" -yhteisöksi

omistettu "takaamaan hintavakaus etusijalla" .36 Ne tukivat EKP: n periaatteita

riippumattomuus kansalaisten demokraattisten oikeuksien "muutoksena",

37 mikä oli

perusteltu viittauksella "Erityisominaisuus (testattu ja todistettu - myös tieteellisesti -

Saksan oikeusjärjestelmä), että riippumaton keskuspankki on parempi tae

valuutan arvo […] kuin valtion elimet, mikä niiden mahdollisuuksien suhteen

ja toimintavälineet ovat olennaisesti riippuvaisia ​​laitteen tarjonnasta ja arvosta

ja luottaa poliittisten voimien lyhytaikaiseen suostumukseen. ”38

Aivan kuten Bundestagin sallittiin delegoida rahapolitiikka kotimaiselle

keskuspankki, sen sallittiin myös delegoida se riippumattomalle EU: n toimielimelle.

EKP: n riippumattomuus oli siis sallittu olettaen, että se

olisi hyvin määritelty tehtävä valuutan vakauttamiseksi. Tämän väitteen kääntöpuoli

oli, että jos EMU poikkeaisi vakauskäsityksestään, perussopimus muuttuisi

välttämätöntä tai Saksan olisi luovuttava valuutanunionista kokonaan. 39 Jo

Maastricht-Urteilissa Karlsruhen tuomarit siis avasivat mahdollisuuden

valvoa EKP: n toimeksiannon rajoja.

40

3. Valtuutusaukot EKP: n toimeksiannossa

EKP: n toimeksiannon monetaristinen tulkinta viittaa siihen, että EKP: llä on selkeä

objektiiviset ja hyvin määritellyt välineet sen saavuttamiseksi. Tämä toimeksiannon tulkinta

tarjosi EKP: n toiminnalle legitiimiyden ja tarkoitti myös suoraviivaista, mutta

rajoitettu rooli oikeudellisessa valvonnassa. Oikeudellisen toimeksiannon varsinainen teksti oli kuitenkin aina

paljon vähemmän tiukka kuin monetaristinen tulkinta sallitsi. Se sisältää luvan

- puutteet siinä mielessä, että oikeudellisessa tekstissä ei määrätä selkeää toimintatapaa EU: lle

EKP: n kohtaamat merkittävät valinnat (3.1). Viimeisen vuosikymmenen aikana EKP on kohdannut uutta

haasteita, mikä johti siihen, että se hyödynsi laajasti toimeksiannossaan käytettävissä olevaa tilaa

suunnitella uusia toimintoja (3.2).

3.1. EKP: n toimeksiannon monetaristinen tulkinta

Varhaisina vuosina EKP on omaksunut erittäin suppeasti selvityksen roolistaan

rahapolitiikan täytäntöönpano. Tämä sopi laajasti siihen monetaristiseen näkemykseen, jollainen oli

ilmoitti Maastrichtin sopimuksen ja BVerfG: n Maastricht-päätöksen laatimisesta:

  "Rahapolitiikan toimivalta siirretään rajojen sisällä ja

toimeksiannon ehdot, joissa määritellään selvästi rahapolitiikan tavoite

ja siten rajoittaa laillisesti sallitun harkintavallan määrää, joka päätöksentekoon liittyy

EKP: n elimet voivat käyttää rahapolitiikkaa.41"

Alusta alkaen oikeudellisen tekstin ja tämän välillä oli huomattava etäisyys

- EKP: n toimeksiannon monetaristinen tulkinta, joten tärkeät valinnat jätettiin EKP: lle

EKP. Ensinnäkin EKP: lle asetettuja tavoitteita ei ole kodifioitu sellaisenaan perustamissopimuksessa ja jättää EKP: lle huomattavan harkintavallan. 127 artiklan 1 kohdassa määrätään EKP: lle

"Vakaana" hintavakauden tavoite, mutta missään perussopimuksissa ei määritellä hintaa

vakaus on. Sen sijaan SEUT 127 artiklan 2 kohdassa jätetään EKP: n itselleen "määritellä ja

rahapolitiikan toteuttamiseksi ”42. Toimeksiannon avulla EKP voi myös

"Tukea yleistä talouspolitiikkaa unionissa myötävaikuttaen EU: n toimintaan

unionin tavoitteiden saavuttaminen ”, jos tämä ei estä hinnan saavuttamista

vakaus. EKP: n tehtävänä on itse esittää tulkinta näistä kohdista,

jonka EKP teki vuonna 1998 täsmentääkseen 2 prosentin tavoitetta, joka muotoiltiin uudelleen vuonna 2003

mutta alle 2%, kun taas molemmissa tapauksissa toissijaisen toimeksiannon jättäminen määrittelemättömäksi.43

Toiseksi toimeksianto on hyvin yleinen annettujen välineiden osalta

EKP: lle. Keskuspankkiirien tehtävänä on laatia EKPJ: n ja EKP: n perussääntö

(jäljempänä EKPJ: n perussääntö) selitettiin joulukuussa 1990, että kohdat laadittiin

"Ottaen asianmukaisesti huomioon rahoitusmarkkinoiden evoluution luonne" sen varmistamiseksi, että EKP

pystyy "vastaamaan riittävästi muuttuviin markkinaolosuhteisiin" .44

EKPJ: n perussäännön mukaan EKP voi käydä kauppaa kaikilla ”saatavilla ja jälkimarkkinakelpoisilla instrumenteilla

euroina tai muina valuuttoina ”, ja sallii myös luotonannon vastapuolille sillä ehdolla

että tällainen luotonanto perustuu ”riittäviin vakuuksiin”. Asetuksen 20 artiklassa annetaan EKP: lle käyttöoikeus

sellaisista muista rahanhallinnan toimintamenetelmistä, jotka se pitää sopivana ”, ehtona a

kahden kolmasosan enemmistö hallintoneuvostossa. Tärkein aineellinen rajoitus

rahoitusväline tulee SEUT-sopimuksen 123 artiklassa tarkoitetusta rahallisen rahoituksen kiellosta, joka

kieltää julkisen velan suoran ostamisen. Se on kuitenkin nimenomaisesti laadittu sallimaan

valtion joukkovelkakirjojen osto jälkimarkkinoilta.45 Tämä yleisyys on voimassa

silmiinpistävä vastakohta Bundesbankin toimeksiannolle, jossa luetellaan paitsi sallitut

varat, joilla käydään kauppaa, mutta myös täsmennetään maturiteetit, vaaditut takaajat ja

muut tekniset riskienhallintatoimenpiteet

Vaikka inflaatiotavoite ja instrumentit olisikin määritelty selkeästi,

rahapolitiikan harjoittaminen ei kuitenkaan olisi ollut vapaata kauaskantoisista valinnoista.

Monetaristisessa itsensä ymmärtämyksessään keskuspankkiirien harkintavalta on pääasiassa

luonteeltaan tekninen ja on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan rahan määrän selvittämiseksi

luominen, joka ohjaa taloutta sen pitkän aikavälin potentiaaliin. Käytännössä kuitenkin keskeinen

pankit laskevat inflaatiota korottamalla korkoja. Tämä on tylsä ​​työkalu kaatamaan

inflaatio, koska se saavuttaa vaikutuksensa vähentämällä taloutta, nostamalla

työttömyys ja valuutan arvostaminen.47 Lisäksi ei ole yhtä oikeaa tapaa

tehdä kompromissi, koska reaaliaikaista rahapolitiikan suunnittelua ympäröi laaja

epävarmuus. Siksi keskuspankit joutuvat valitsemaan ratkaisun aggressiivisuudesta

jatkamaan inflaatiotavoitetta, joka väistämättä heijastaa poliittisia mieltymyksiä. Sopusoinnussa

Aikaisempien työnantajiensa mielestä keskuspankkiirit, joilla on rahoitustausta, ovat taipuvaisia

olla inflaation välttämisempi verrattuna akateemisen tai taustaisen taustatietoon hallitus.48 Rahapolitiikka päättää, kuinka aggressiivisesti inflaatiota torjutaan

voisi olla suoraan ristiriidassa hallitusten tavoitteiden kanssa. Kesällä 1992

Bundesbank kaataa eurooppalaisen valuuttakurssimekanismin (ERM) ja lähetti sen

suuri osa EU: n taloudesta taantumaan nostamalla korkoja 9,25 prosenttiin vuonna 2006

vastaus Saksan yhdistymisestä johtuviin havaittuihin inflaatioriskeihin.49 Se

Kokemus, vaikka se vahvisti näkemystä, että rahapolitiikka olisi jätettävä EU-tason laitokselle, ei johtanut keskuspankin riippumattomuuden hylkäämiseen. Taloudellinen

Alhaisen inflaation ja sosiaalisten kustannusten, jonka uskottiin yleisesti olevan, pitäisi hyväksyä lyhyesti

hintavakauden pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä mielessä rahapolitiikka

oli tarkoitus olla tarkoituksellisesti suhteetonta.

EKP: n laillinen mandaatti ei ole koskaan ollut yhtä selkeä kuin monetaristi

ehdotettu tulkinta. Tämä vaikeuttaa ajatusta, jonka sen demokraattinen legitiimiys voisi olla

koskaan perustuttava aikaisempaan demokraattiseen valtuutukseen. Jos demokraattinen legitiimiys

riippumattoman keskuspankin asuinpaikka on kapea oikeudellinen mandaatti, sen on

on mahdollista määrittää, milloin keskuspankki toimii tämän tehtävän toteuttamiseksi ja milloin

ylittää toimeksiannon. Tästä ei kuitenkaan koskaan säädetty EKP: n toimeksiannossa

sellaisia. Sen sijaan itse monetaristinen tulkinta asetti selkeät tavoitteet ja

EKP: lle samalla kun vähätellään sen sivuvaikutusten merkitystä.

Tätä tulkintaa koskeva sopimus kätki taustalla olevan oikeudellisen määrittelemättömyyden näkyvistä.

3.2 Uudet haasteet

Maastrichtin sopimuksen laatijat jättivät monet asiat avoimiksi; he joko päättivät olla

tai oletetaan väärin, että EKP ei kohdistu niihin. Seurauksena,

EKP: n laillinen mandaatti ei antanut selkeää ohjausta keskuspankkiirien tehtävistä

vastaamaan maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroalueen kriisin asettamiin haasteisiin.

Toimeksiannossa ei myöskään anneta tällaisia ​​ohjeita nykyiselle Covid-19-pandemialle. Nämä

valtuutusaukot pakottivat EKP: n neuvoston sopimaan politiikasta, joka ei ole selvästi

toimeksiannostaan ​​valtuuttamana, mikä puolestaan ​​avasi sen oikeudelliselle muutokselle.

______________

Taulukko "Table 1. Gaps in the mandate and ECB choices after 2008"

Aukot EKP: n päätöksissä EKP: n vaihtoehtoiset ohjelmat

Valtion suhde

markkinoiden paniikki

Ostaminen

valtion joukkovelkakirjat

markkinoiden vakauttamiseksi

Häiriö

tarttuminen

mekanismi ja

mahdollinen loppu

Euro

HMV, OMT, PEPP

Alempi nollaraja Suunnittelu uusi

työkalut, jotka mahdollistavat

EKP saavuttaa

hintavakaus

tavoite

Ympäristö

vaikutus

toimintaan

Toteuttaminen

markkinoiden neutraali

rahapolitiikka

Sisältää vihreää

tavoitteet

rahan suunnittelu

poliittiset toimet

CSPP, vakuus

vaatimukset

MRO: t ja LTRO: t,

PEPP

____________________

Vuoden 2015 Gauweiler-tapaus pyöri olosuhteissa, joissa (jos sellaisia ​​on)

EKP: n sallitaan puuttua joukkovelkakirjamarkkinoihin. Ennen euroaluetta

kriisi, muutamat 1900-luvulla tapahtuneet hallituksen maksuhäiriöt olivat aikaisempia kuin toinen maailmansota.50

Näin ollen EKP: n odotettiin pystyvän jättämään hinnat valtion joukkolainamarkkinoille

hajautettu hintatutkimus. Sen toimeksianto laadittiin vastaavasti

sitovat valtion menoja koskevat säännöt ja kieltämättömyyslauseke estäisivät a

valtionvelkamarkkinoiden paniikki

EKP: n toimeksianto ei anna mitään ohjeita siitä, missä määrin ja miten

keinoja, joilla sen tulisi toimia siinä tapauksessa, että joukkovelkakirjamarkkinoiden paniikki iski

yksittäinen jäsenvaltio. EKP voisi siis esittää hyvässä tilanteessa sen

puuttua asiaan, mutta se voi myös oikeuttaa olemaan tekemättä mitään. Toukokuussa 2010, vuosi

erot euroalueen jäsenvaltioiden välillä alkoivat kasvaa, EKP päätti vastahakoisesti

ostaa valtion joukkovelkakirjoja osana sen markkinoita koskevaa ohjelmaa (SMP) .52 Vuonna 2012

EKP ilmoitti OMT-ohjelmastaan ​​osoittaakseen halukkuutensa astua sisään - ostaa joukkovelkakirjoja

rajattomasti - kun jäsenvaltiot menettävät pääsyn markkinoille.

53 EKP: n tuoreimmat

Pandeemisten hätäostohankkeiden tavoitteena on jälleen vaikuttaa joukkovelkakirjojen leviämiseen

markkinoilla.

OMT-ohjelman oikeudellisten haasteiden edessä EKP perusteli päätöksensä

huomauttaa valtion velkamarkkinoiden vaikutuksesta niiden kykyyn saavuttaa

hintavakausmandaatti.54 EKP väitti, että ohjelma on osa sen toimeksiantoa, koska

Spredillä oli vaikutuksia EKP: n kykyyn toteuttaa rahapolitiikka.

Suuret erot jäsenvaltioiden välillä heikensivät sen kykyä muokata taloutta

markkinaolosuhteet koko euroalueella. Ohjelma ei ole ristiriidassa EKP: n kanssa

rahallinen rahoituskielto, koska se vain estää "perusteettoman koron"

vaelluksia ", johtuen" perusteettomista sijoittajien peloista ", 55 kun taas OMT-ohjelma sisälsi

erilaiset takeet sen varmistamiseksi, että markkinat voisivat määrittää (perustellut) leviämisen vastauksena

taloudelliset perusteet.56

Vaikka ilmoitus OMT-ohjelmasta vuonna 2012 on laajalti hyvitetty

euroalueen kriisin päättyessä EKP olisi yhtä hyvin voinut väittää, ettei sen pitäisi

toimia. Ensinnäkin, ei ole selvää, korjaainko ja missä olosuhteissa

siirtomekanismi kuuluu rahapolitiikan toimivaltaan. Väite, että tämä

olisi määritettävä erottamalla perustellut ja perusteettomat leviämiset

perustuu rahamääräisen rahoituksen kiellon erityiseen tulkintaan. Katsoo

Esimerkiksi Gauweiler ja muut, OMT-ohjelma johti ”

markkinamekanismit, jotka rikkovat perussopimuksia "; näkemystä tukee myös Bundesbank

presidentti Jens Weidmann todistuksessaan.57 Näin ollen EKP voisi helposti

perusteltua olla toteuttamatta tällaista ohjelmaa muotoilemalla kapea tulkinta ohjelmasta

tehtävänsä tai tarkempi tulkinta rahataloudellisen rahoituksen kiellosta.58 Menemättä

näiden eri oikeudellisten perustelujen yksityiskohtiin haluamme vain osoittaa, että siitä lähtien

toimeksiannon näkökulmasta on aidosti epäselvää, onko EKP, ja jos on, miten

pitäisi hallita hintoja valtionvelkamarkkinoilla. (Edessä olevan) velan edessä

kriisin vuoksi toimeksianto ei kerro EKP: lle, vaikuttaako se markkinatilanteeseen vai ei

ja jos niin, missä määrin. EKP: n neuvoston tehtäväksi jäi päättää mitä

valtion joukkolainamarkkinat leviävät hyväksymään ja siten voisivatko ne ajaa yksilöitä

konkurssiin tai ei.

Weiss-tapauksen aihe on hyvin samanlainen aukko EKP: n toimeksiannossa, nimittäin

kysymys siitä, mitä sen pitäisi tehdä, jos lyhytaikaisten korkojen asettamisen väline ei riitä

EKP: n inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2008 jälkeen keskuspankit joutuivat kohtaamaan

mikä tunnetaan ns. nollan alarajan ongelmana. Marraskuusta 2013 lähtien

EKP: n tavoite lyhyelle aikavälille on ollut alle 0,25 prosenttia (tänään se on)

0%). Tämä ns. Alempi nollaraja muodostaa korkotason teknisen rajan

työkalu, koska seteleiden korko on määritelmän mukaan 0%. Lyhytaikainen liikkuminen

paljon alhaisemmat keskuspankkitalletusten korot kannustaisivat rahoituslaitoksia

kohdentaa salkunsa kohti seteleitä. Tämä sai EKP: n ottamaan käyttöön omaisuuden

Osto-ohjelma (APP) .59 Julkisen sektorin osto-ohjelma (PSPP), joka on

Weiss-päätöksen painopiste on valtion joukkolainojen osto-ohjelma, joka on osa

sovellus. EKP loi myös ohjelmia yrityslainojen (CSPP) ostamiseen,

omaisuusvakuudelliset arvopaperit (ABSPP) ja katetut joukkolainat (CBPP1-3). Ostamalla joukkovelkakirjoja

EKP pystyi laskemaan korkoja rahoitusmarkkinoilla ilman tarvetta

alentaa talletuskorkoaan edelleen.

Alemman nollarajan ongelma kohtasi jälleen EKP: n tekemät valinnat

toimeksiannossaan ei ole selkeää vastausta. Se voi joko päättää hyväksyä inflaation alle

itse asettama 2 prosentin tavoite tai ottaa käyttöön uusi väline. Toimeksianto sallii

molemmat. Ostamalla joukkovelkakirjoja EKP päätti jatkaa kriisiä edeltäneen inflaation jatkamista

kohde. Kuten näimme, tavoitteen määritelmän on kuitenkin ehdottanut EKP itse

ja useat EKP: n neuvoston jäsenet suosivat alempaa

sen sijaan inflaatio. Kuten Jens Weidmann selitti saksalaisessa Bild Zeitungissa, siinä määrin

koska alhaisemmat hinnat olivat seurausta öljyn matalista hinnoista, niiden ei pitäisi ottaa huomioon EKP.60 Viime aikoina Alankomaiden keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot väitti, että tosiasia

"Inflaationäkymät jäävät EKP: n tavoitteesta" "on huolestuttavaa, mutta se ei tarkoita sitä

kauaskantoisen toimenpiteen, kuten APP: n, käynnistäminen uudelleen on sopiva väline. ”61

EKP: n varojen osto-ohjelmilla on ollut valtava vaikutus finanssipolitiikkaan

hallitusten avaruus ja pohjimmiltaan mikä tahansa mielekäs makrotaloudellinen muuttuja; mukaan

EKP: n omaan lukuun se on luonut miljoonia työpaikkoja.62 Se oli jälleen a

EKP: n neuvoston päätöksen tämän ohjelman toteuttamisesta

on myös annettu pidättyä.

Vaikka tässä käsiteltävät kaksi haastetta johtivat oikeustapauksiin, EKP on edennyt

toimeksiannossaan selkeästi määriteltyjen tehtävien ulkopuolella paljon laajemmalle alueelle, mukaan lukien

hätälaina pankeille ja osallistuminen valtionvelkojen uudelleenjärjestelyihin.63

Maaliskuussa 2020 käyttöön otettu pandeeminen hätäosto-ohjelma (PEPP) yhdistyy

OMT-ohjelman ja APP: n elementit tavalla, jota on vaikea erottaa toisistaan; molemmat

vakauttamalla valtion joukkolainamarkkinat sekä jatkamalla makrotaloudellista roolia taistelussa

talouden taantuma.64 PEPP: n alkuperäinen määräraha oli 750 miljardia euroa, mikä

EKP: n neuvosto päätti kasvaa edelleen 1 350 miljardiin euroon kesäkuussa

2020.65 Sen muotoilu lisää jälleen jännitystä kapean roolin välillä alun perin

EKP: lle Maastrichtin sopimuksella ja sen nykyisillä operaatioilla. Oikeudellisesta

näkökulmasta avainkysymyksiä ovat ohjelman yhteensopivuus raharahoituksen kanssa

kielto ja yhteisöjen tuomioistuimen suhteellisuusarviointi.

66 Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että kun

EKP ostaa valtion obligaatioita jälkimarkkinoilta "riittävien takeiden on oltava

sisällytetty väliintuloonsa sen varmistamiseksi, että [EKP] ei riko EKP: n kieltoa

rahallinen rahoitus ”.67 PEPP-päätöksessä EKP kuitenkin luonnehtii näitä

"itsensä asettamina" ja osoittaa, että EKP: n neuvosto voi tarkistaa niitä

"Siinä määrin kuin on tarpeen, jotta toiminta olisi oikeassa suhteessa kohdattuihin riskeihin." 68 Keski

pankki poikkeaa myös aikaisempien ohjelmien suojatoimista. Kreikan julkinen velka on

nimenomaisesti sisällytetty ohjelmaan, joka sen nykyisen luottoluokituksen valossa menee

APP-ohjelman aikaisempaa vähimmäisluottoluokitusvaatimusta EKP

on myös luopunut aikaisemmista liikkeeseenlaskijoiden rajoituksista, minkä ansiosta se voi ostaa paljon suuremman määrän

tiettyjen jäsenvaltioiden velkaa. Lopuksi, missä saatavuus OMT hätä

luotonanto kuuluu ESM-ohjelmaan, PEPP: tä on käytettävä täysin oman harkintansa mukaan

EKP: n johtokunnan jäsenet. Nämä ominaisuudet johtavat jo edelleen oikeudelliseen kehitykseen

haasteita. Kesäkuussa 2020 Alternative für Deutschland ilmoitti tuovan

uusi oikeusjuttu Karlsruhelle PEPP: tä vastaan, kun taas herra Gauweiler on ilmoittanut vastaavasta

tarkoitus.

69

On epätodennäköistä, että oikeudenkäynnit EKP: n rahapolitiikasta päättyvät pian,

koska valtuutusaukot EKP: n toimeksiannossa todennäköisesti vain kasvavat yli

aika. Ennen vuotta 2008 rahapolitiikka voisi keskittyä kapeaan tehtävään asettaa yksi korko

korko, koska oletettiin, että rahoitusmarkkinat voitaisiin jättää suurelta osin omille

laitteet. Viime vuosina keskuspankkiirit eivät ole vain kyseenalaistaneet tätä oletusta,

mutta tunnustavat myös, että heidän toimintansa muokkaavat taloudellisen pitkän aikavälin reittiä

markkinoilla. Keskuspankkiirit julkaisevat nyt säännöllisesti rahapolitiikan suunnittelua

toiminta vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen.

70 Yksi

kiistanalainen esimerkki tällaisesta vaikutuksesta on EKP: n itsensä asettama "markkinoiden" politiikka

neutraalisuus ”, mikä edellyttää sen ostavan joukkovelkakirjoja suhteessa liikkeeseen laskettujen euromääräisten joukkovelkakirjalainojen määrään. 71 Tämän politiikan seurauksena on, että EKP: n yritys

Arvopapereiden osto-ohjelma (CSPP) on suuntautunut hiili-intensiivisen liikkeeseen laskemiin velkoihin

yritykset, kuten sähköyhtiöt, fossiilisten polttoaineiden louhintaa harjoittavat yritykset ja autonvalmistajat.

Koska hiili-intensiiviset yritykset luottavat enemmän joukkolainojen rahoitukseen kuin muut sektorit,

Näiden yritysten EKP: n ostamien velkojen määrä on suhteettoman suuri suhteessa

yritysten kokoon EU: n taloudessa.72 CSPP vähentää siten rahoituskustannuksia

hiilivoimallisilla aloilla, mikä kannustaa yritysten investointeja näille aloille.

Markkinaneutraaliuden politiikalla on kuitenkin vain matala perusta EKP: n toimeksiannossa,

joka sisältää vain yleisen vaatimuksen, jonka mukaan EKP: n olisi toimittava

avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisesti ”. EKP: n toissijainen

toimeksianto voisi myös helposti perustella toimintansa suunnittelun aktiiviseksi suosimiseksi vähähiilistä

sektorit ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat.73 EU: n valtavasta merkityksestä huolimatta

ilmastoon ja ympäristötavoitteisiin ei yksinkertaisesti ole selkeää oikeudellista vastausta kyseenalaistaa, miten, jos ollenkaan, EKP: n pitäisi osallistua niihin. Kesäkuussa 2020 BVerfG

- hylkäsi tapauksen CSPP - ohjelmaa vastaan, mutta ilmoitti, että

CSPP voi olla pikemminkin talouspolitiikka kuin rahapolitiikka, jos se olisi

valtiontuki tai kilpailun merkittävä vääristyminen.74 Tulevat EKP: n ympäristö- ja

ilmastoon liittyvät toimet saattavat jälleen kohdata vastustusta tuomioistuimissa.

Kaiken kaikkiaan EKP on vuodesta 2008 lähtien kohdannut useita valintoja, jotka ovat

äärimmäisen kauaskantoinen ja jonka päätöslauselma tarvitsee demokraattista legitiimiyttä,

mutta joilla ei ole selkeää vastausta EKP: n toimeksiannossa. Monia käytäntöjä voidaan kuvata

hintavakauden ensisijaisen tavoitteen saavuttaminen, mutta niillä on usein hyvin erilaisia tavoitteita

seurauksia Euroopan taloudelle. Keskuspankkiirit ja ulkopuoliset kriitikot ovat eri mieltä

näiden valintojen tekemisestä ja voi helposti mainita EKP: n toimeksiannon kohtia

tukea heidän mieluummin tulkintaansa.

4. Tuomioistuinvalvonnan rajat

Uusi tilanne vaikeuttaa oikeudellisen valvonnan tehtävää, mikä johtaa meidät konfliktiin

yhteisöjen tuomioistuimen ja BVerfG: n välillä PSPP: n laillisuudesta. Monetaristissa

paradigman mukaan tuomarit voisivat oletettavasti turvata keskuspankin demokraattisen legitiimiyden

toimia valvomalla laillisen toimeksiannon rajoja. Uudessa tilanteessa näin ei ole enää

tapaus. EKP tekee nyt merkittäviä valintoja myös silloin, kun se pyrkii tavoitteeseen

hintavakaus. Samalla näistä valinnoista puuttuu selkeä demokraattinen valtuutus,

koska oikeudellinen mandaatti ei ennakoi niitä, kun taas EKP: n riippumattomuus

tarkoittaa, että sen jälkidemokraattinen vastuuvelvollisuus on edelleen rajallista.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja BVerfG suhtautuvat tähän haasteeseen hyvin eri tavalla (4.1) .75

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin noudattaa sallivaa lähestymistapaa, joka antaa EKP: lle mahdollisuuden tehdä nämä valinnat niin kauan

sillä pyritään hintavakauden tavoitteeseen. Tämä jättää huomiotta demokraattisen huolen. Tekijä

BVerfG vastustaa sitä vastoin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sallivaa käsittelyä demokraattisilla perusteilla.

Saksalaiset tuomarit haluavat vahvistaa EKP: n toimivaltaa vaatimalla keskuspankilta

punnitsee rahapolitiikkansa talouspoliittisia vaikutuksia ja kehottaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta

jättämättä tarkastelematta tätä (4.2). Tämä antaa tervetullun tunnustuksen siitä, että EKP: n

hintavakauden tavoittelulla on merkittäviä taloudellisia kustannuksia.76 Sillä ei kuitenkaan ole eikä voi

ratkaise ongelma. Karlsruhen lähestymistapa edellyttää, että tuomarit punnitsevat rahapolitiikkaa

tavoitteet taloudellisia vaikutuksia vastaan. Demokraattisesti vastuuvelvollisina tuomareina heiltä puuttuu

sekä taloudellista asiantuntemusta että oikeutusta siihen (4.3). Tuomioistuimet voivat vaatia parempaa

rahapolitiikan perustelut, joissa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset, mutta ne

ei voi viime kädessä tehdä päätöksiä ja korjata demokraattista valtuutusvajetta

EKP: n kriisin jälkeinen politiikka.

4.1 Permissiivinen vs. rajoittava: kaksi lukua EKP: n toimeksiannosta

Yhteisöjen tuomioistuimen sallivaa lähestymistapaa tukee se kanta, että EKP: lle olisi myönnettävä suostumus

laaja harkintavalta valittaessa hintavakauden tavoittelua. Argumentti

Tämän lähestymistavan puolesta on se, että SEUT tarjoaa EKP: lle laajan toimeksiannon: se on

EKP määrittelemään ja panemaan täytäntöön euron rahapolitiikka toimiessaan

itsenäisesti. EU: n primaarioikeus rajaa vain EU: n tavoitteet, tehtävät ja välineet

EKP: lle. Toinen syy myöntää EKP: lle tämä harkintavalta on sen erityisosaaminen

rahapolitiikasta. Tältä pohjalta kunnioittaen EKP: tä

riippumattomuus edellyttää EKP: n harkinnan kunnioittamista. EKP: n epätavanomainen

rahapolitiikalla tarkoitetaan EKP: n asianmukaista tämän harkintavallan käyttöä, nimittäin

pyrkiä tehokkaasti hintavakauteen vastauksena muuttuviin olosuhteisiin

Salliva lähestymistapa on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Weissin päätöksen taustalla.78

Luxemburgin tuomioistuin rajaa ensin rahapolitiikan - EKPJ: lle osoitetun politiikan -

- talouspolitiikasta tarkastelemalla hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteita ja

käytettävät välineet.79 Tämä on tulkitseva siirto, koska SEUT ei

sisältää rahapolitiikan määritelmän.80 Keskeinen kysymys on siis EKP: n

politiikan tavoitteena on ylläpitää hintavakautta. Tuomioistuin osoittaa tässä asiassa huomattavaa kunnioitusta

miten EKP itse selittää politiikkojensa tavoitteet.81 Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin tarkistaa

ovatko EKP: n käyttämät välineet EKPJ: n perussäännön sallimat.82 Kerran

toimenpiteiden todetaan kuuluvan rahapolitiikan piiriin, yhteisöjen tuomioistuin suorittaa a

suhteellisuusarviointi EKP: n toimivallan käytöstä.83 Luxemburgin tuomioistuin

tarjoaa EKP: lle "laajan harkintavallan", koska sen päätökset sisältävät "teknisen valinnan

luonteeltaan ja vaativat "monimutkaisten ennusteiden ja arvioiden" tekemistä.84 Tämä heijastaa

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yleinen lähestymistapa EU: n toimeenpanovallan päätöksentekoon, johon liittyy monimutkainen taloudelliset arvioinnit ja kiistetyt poliittiset valinnat.85 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tarkistaa EKP: n

harkintavalta tarkistamalla ilmeisten virheiden varalta.86 Lisäksi suhteellisuusperiaate

sovelletaan menettelyllisesti.87 Tämä tarkoittaa, että yhteisöjen tuomioistuin ei tarkastele asiaa niin paljon

onko EKP tehnyt oikean päätöksen, mutta tarkistaa pikemminkin, miten

EKP päätti päätöksensä olevan asianmukainen. Tältä osin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tutkii, onko

EKP on "huolellisesti ja puolueettomasti" tutkinut "tilanteen kaikki olennaiset osatekijät

"ja onko se tarjonnut" riittävän perustelun sille. "

88. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin antaa EKP: lle laajan harkintavallan tehdä erittäin tärkeäksi

päätökset. Tämä jättää kuitenkin demokraattisen huolen EKP: n valtavasta

toimeksiannossaan harkitsematta.

Karlsruhe omaksuu melkein päinvastaisen näkökulman: se vaatii demokraattista huolta

EKP: n päätöksistä lähtökohtana. Tämän seurauksena BVerfG katsoo, että

EKP: n toimeksiantoa tulisi tulkita rajoittavasti.89 Tarkemmin sanottuna tämä on

tapaus kahdesta syystä, jotka molemmat juurtuvat Maastricht-Urteiliin. Ensinnäkin

EKP: n toimivallan laajentaminen loukkaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa

Saksan kansalaisten oikeus demokraattiseen itsemääräämisoikeuteen.90 Toiseksi EKP: lle ja kansalliselle keskusviranomaiselle myönnetty riippumattomuus

pankit saavat nämä laitokset toimimaan alentuneen tason perusteella

demokraattinen legitiimiys. ”91 Karlsruhen mukaan molempien tekijöiden yhdistelmä

vaatii EKP: n toimeksiannon kapeaa lukemista ja täydellistä oikeudellista valvontaa.92 Verrattuna

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lähestymistavan mukaan BVerfG: n arvioinnilla on se etu, että se korostaa

EKP: n päätöksenteon demokraattinen ongelma, vaikka se perustuu selvästi kansalliseen

demokratian lukeminen. Kuten alla selitämme, Karlsruhe ei kuitenkaan tarjoa tyydyttävää

vastauksena EKP: n demokraattisiin puutteisiin. Nähdäksesi miksi näin on, se kuitenkin tapahtuu

on ensin tarpeen selittää kahden tuomioistuimen lähestymistavan välinen keskeinen ero.

4.2 Talouspoliittisten vaikutusten punnitseminen

Käsityksemme mukaan erimielisyyksien keskeinen kohta koskee talouspolitiikan vaikutuksia

rahapolitiikka olisi otettava huomioon arvioitaessa EKP: n toimintaa.

Karlsruhe katsoo, että nämä vaikutukset olisi otettava huomioon määritettäessä

EKP: n toimenpide luokitellaan raha- tai talouspolitiikaksi. Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin

haluttomuus luokitella politiikkaa raha- tai taloudelliseksi vaikutusten mukaan: se pysyy kiinni

tavoitteisiin ja välineisiin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin myöntää, että rahapolitiikalla on taloudellista merkitystä

vaikutuksia, joihin voitaisiin pyrkiä myös pikemminkin talouspolitiikan kuin rahapolitiikan avulla käytäntö. Luxemburgin tuomarit kuitenkin hylkäävät näiden kahden politiikan tiukan erottamisen

Näin on, koska muun muassa EKP: n on välttämättä omaksuttava

toimenpiteillä, joilla on tiettyjä vaikutuksia reaalitalouteen ”94, kun se haluaa vaikuttaa

inflaatio. Lisäksi EKP: n on lain mukaan pakko tukea EKP: n talouspolitiikkaa

Jäsenvaltioilla ja unionilla, jos se on yhteensopivaa hintavakauden saavuttamisen kanssa.95 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin

ei nimenomaisesti ota huomioon rahapolitiikan taloudellisia vaikutuksia seuraavissa

joko suhteellisuusanalyysi. Se arvioi sen sijaan, onko PSPP sopiva keino

inflaatiotavoitteen (soveltuvuuden) saavuttamiseksi, voidaanko tämä tavoite saavuttaa muilla

keinot (välttämättömyys) ja miten EKP on käsitellyt tappioriskejä (suhteellisuus)

stricto sensu).

Karlsruhe katsoo sen sijaan, että on tärkeää ottaa huomioon nämä talouspoliittiset vaikutukset

arvioitaessa, voidaanko EKP: n toimenpiteitä pitää edelleen rahapolitiikkana. Se ei ole

täysin selvää, vaatiiko BVerfG koskemattoman eron raha - ja

talouspolitiikka.96 Selvää on kuitenkin se, että Saksan tuomioistuin väittää, että

EKP: n toimenpiteiden talouspoliittiset vaikutukset voivat olla niin suuria, että ne ovat suuremmat kuin

rahapolitiikan tavoitteet. Toisin sanoen voi olla, että EKP: n politiikalla on vain

vaikutukset inflaatiotavoitteen saavuttamiseen ovat rajalliset, mutta valtava talouspolitiikka

vaikutuksia. Tällöin EKP: n toimenpide voidaan asianmukaisesti luokitella talouspolitiikaksi

rahapolitiikan sijaan.97 Viimeisessä PSPP-tuomiossaan BVerfG lähestyy

tämä kysymys oikeasuhteisuuden linssin läpi.98 BVerfG huolestuttaa sitä

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lähestymistapa "EKP voi vapaasti valita kaikki keinot, joita se pitää sopivina, vaikka

edut ovat melko pieniä - verrattuna mahdollisiin vaihtoehtoisiin keinoihin - kun taas vakuudet

99. Tarkemmin sanottuna PSPP: n suhteen BVerfG: n huolenaihe on

että sen vaikutus inflaatiotavoitteen saavuttamiseen on rajallinen, kun taas taloudellinen

seuraukset ovat valtavat. 100 Näin ollen sen selvittämiseksi, toimiiko EKP edelleen EKP: n sisällä toimenpiteen talouspoliittisia vaikutuksia olisi punnittava

vastoin sen rahapoliittista tavoitetta. Yhteisöjen tuomioistuimen laiminlyönti tekee niin

"merkityksetön" suhteellisuusanalyysi rahapolitiikan ja

talouspolitiikkaan.101 Tästä syystä BVerfG päättelee, että yhteisöjen tuomioistuimen Weiss-tuomio

on erittäin vires.

102

Koska BVerfG hylkää yhteisöjen tuomioistuimen lähestymistavan, se tekee oman tarkastelunsa

rikkooko PSPP EKP: n rahapoliittista toimeksiantoa. Jälleen saksalainen

tuomarit esittävät saman vastaväitteen: EKP: n neuvosto ei osallistunut ”

vaaditaan rahapoliittisen tavoitteen tasapainottamista talouspolitiikan vaikutusten kanssa

saavutetuista keinoista ”.103 Saksan tuomioistuin tuo esiin viisi

talouspoliittiset vaikutukset, jotka ovat erityisen huolestuttavia. Ensimmäinen on se, että PSPP “parantaa

jäsenvaltioiden uudelleenrahoitusolosuhteet ”104, mikä estää niitä

tarvittavien vakauttamis- ja uudistustoimenpiteiden toteuttaminen .105 Toiseksi Saksan

tuomarit vastustavat PSPP: n vaikutuksia pankkisektoriin, koska se "paranee merkittävästi

asianomaisten pankkien taloudellinen tilanne ja nostaa niiden luottoluokitusta

kannustimen luominen "luotonannon lisäämiseksi matalasta korkotasosta huolimatta" .106

Kolmanneksi BVerfG on huolissaan kiinteistö- ja osakemarkkinoiden kuplien riskistä

sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset käytännöllisesti katsoen kaikkiin kansalaisiin, jotka ovat ainakin välillisesti

vaikuttaa muun muassa osakkeenomistajiin, vuokralaisiin, kiinteistöjen omistajiin, säästäjiin tai vakuutuksiin

haltijat. ”107 Perustuslakituomioistuin viittaa etenkin yksityisten tappioiden riskiin

säästöt ja eläkejärjestelmien tuottamat tuotot. Neljänneksi PSPP pitää

taloudellisesti kannattamattomat yritykset pintapuolella tarjoamalla halpoja luottoja.108 Viidenneksi

Ohjelma saattaa vaarantaa keskuspankin riippumattomuuden keskuspankin ollessa käynnissä

vaara tulla riippuvaiseksi jäsenvaltioiden politiikasta.109

BVerfG: n mukaan ohjelman taloudellisilla vaikutuksilla pitäisi olla

EKP on punninut rahapoliittista tavoitettaan. BVerfG pitää yllä Ohjelma rikkoo SEU 5 artiklan 1 ja 4 kohtaa ja sen seurauksena

ylittää EKP: n rahapoliittisen mandaatin, mikä tekee PSPP: stä erittäin vireen.

112

Periaatteessa tämän seurauksena on, että PSPP: tä ei voida soveltaa vuonna

Saksa, koska sillä ei ole sitovaa vaikutusta Saksan oikeusjärjestyksessä. Saksan kieli

perustuslakielimet113, hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet eivät saa

osallistua siihen, mikä on erityisen merkityksellistä Bundesbankin kannalta.

114

BVerfG jätti kuitenkin ulospääsyn. Bundesbank voisi jatkaa osallistumista

PSPP kolmen kuukauden siirtymäkauden aikana. Sen jälkeen sen olisi lopetettava

osallistumista, ellei EKP: n neuvosto tee uutta päätöstä, joka osoittaa

rahapolitiikan tavoitteiden mukaisella ymmärrettävällä ja perustellulla tavalla

EKP: n pyrkimykset eivät ole suhteettomia talous- ja finanssipoliittisiin vaikutuksiin

115 vain uuden suhteellisuusarvioinnin valossa

on mahdollista tehdä lopullinen päätös siitä, onko PSPP sen erityisessä muodossa

yhteensopiva Art. SEUT: n 127 artiklan 1 kohta. ”116 Saksan hallitus ja Bundestag olivat

siten laillisesti vaaditaan ryhtymään toimiin, jotka EKP: n neuvosto tuottaa a

suhteellisuusarviointi

4.3 EKP: n toiminnan demokraattinen legitimiteetti ja oikeudellinen valvonta

Korjasiko siis Karlsruhen rajoittavampi lähestymistapa EKP: n demokraattiset puutteet?

BVerfG tarjoaa rajoitetun parannuksen, joka johtuu kolmesta tekijästä. Ensinnäkin

Saksan tuomioistuin tunnustaa EKP: n heikon demokraattisen valtuutuksen

epätavanomaiset toimet, mikä on harkinta, joka puuttuu kokonaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta

lähestyä. Toiseksi saksalaiset tuomarit korostavat merkittävästi merkittäviä mahdollisuuksia

EKP: n epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset. Testin käyttämä testi

BVerfG merkitsee poikkeamista keskuspankin monetaristisesta paradigmasta. Siinä

paradigmassa keskuspankin toimeksiannon suppea tulkinta aiheutti kyseisen keskuksen

pankkien tulisi suurelta osin jättää huomiotta rahapolitiikkansa taloudelliset vaikutukset eikä

kompromissi hintavakauden saavuttamisesta.118 Tämä on päinvastainen asia kuin BVerfG nyt

vaatii ja heijastaa uutta tietoisuutta rahan käytön yhteiskunnallisista vaikutuksista

hintavakauden saavuttamiseksi. Kolmanneksi uusi testi voi parantaa EKP: n toimintaa

vastuullisuus, kun se ymmärretään itsenäiseksi vastuuseen. BVerfG: n katsaus

vaatii EKP: tä selittämään, miten se on ottanut huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset

rahapolitiikkansa ja perustella valintansa näiden vaikutusten valossa. Kritiikki

EKP: n nykyinen vastuullisuuskäytäntö on, että ne ovat liian laillisia.

EKP keskittyy selittämään, miten sen toiminta vaikuttaa hintavakauden tavoitteeseen,

joka siirtää yhden toimintatavan valinnan aineelliset syyt muiden sijasta

tausta.

119 Kuten 3 osassa korostettiin, eräät nykypäivän tärkeimmistä asioista,

huolestuttavat kuitenkin EKP: n toiminnan laajempia taloudellisia vaikutuksia; heidän

seuraukset valtion rahoitukselle, työllisyydelle, ympäristön kestävyydelle,

taloudellinen vakaus ja vastaavat. BVerfG: n katsaus voi auttaa tuomaan nämä syyt ja

niiden kiistanalainen luonne etualalle, mikä lisää poliittista tietoisuutta

rahapolitiikan nyt tekemät valinnat. Epävirallinen vastaus BVerfG: lle

EKP: n 3. – 4. kesäkuuta pidetyn rahapoliittisen kokouksen tilille sisältyvä tuomio

2020 heijastaa tätä potentiaalia, koska se sisältää nimenomaisen keskustelun omaisuuden hankinnasta

ohjelman suhteellisuus

Vaatimalla kuitenkin, että EKP selittää ja perustelee päätöksensä paremmin

eivät tee päätöksistä demokraattisia. Loppujen lopuksi riippumattomat keskuspankkiirit edelleen

tehdä valintoja.

Vaihtoehto, jonka tuomioistuinvalvonta voi tarjota, on se, että tuomarit punnitsevat miten

päätökset olisi tehtävä. Tämä on osa sitä, mitä Karlsruhe vaatii, koska se vaatii sitä EKP: n arviointi on tuomioistuimen valvonnassa. Tällainen uudelleentarkastelu merkitsee, että yhteisöjen tuomioistuin - tai

lopulta BVerfG: n on myös arvioitava, onko rahapoliittinen tavoite

EKP: n toimenpide on ollut riittävän tasapainossa sen talouspoliittisten vaikutusten kanssa.

Oikeushenkilöt kuvaavat luontaisia ​​rajoituksia sille, mitä tuomioistuimet voivat tehdä tässä suhteessa

BVerfG Weiss päättää itse.

121 Ensinnäkään ei ole selvää, että tuomioistuimilla on tällä hetkellä oikeus

tarvittavaa asiantuntemusta Karlsruhen vaatimaan tarkasteluun. 122 Vertaileva

tuomareiden asiantuntemus on lain oikea tulkinta, jolla ei ole juurikaan arvoa missä

EKP: n toimeksianto ei anna selkeitä vastauksia. Arvioidaan EU: n taloudelliset seuraukset

rahapolitiikka on puolestaan ​​monimutkainen tehtävä, jonka kanssa saksa arvioi selvästi

kamppailu. BVerfG ei tunnusta syy - yhteyttä PSPP: n ja

talouspolitiikan vaikutukset kiistetään ja niihin liittyy laaja epävarmuus

Karlsruhen tuomarit tunnistavat myös sivuvaikutukset valikoivasti eivätkä tunnusta ei-hintaa

vakauteen liittyvät edullisten korkojen myönteiset vaikutukset.

Toiseksi ja kaikkein perustavanlaatuisimmin tuomioistuinvalvonta ei sinänsä tarjoa

EKP: n toiminta demokraattisella oikeutuksella.124 Tiukka uudelleentarkastelu syrjäyttää harkinnan

yhden demokraattisesti vastuuvelvollisen elimen - EKP: n - valinnat toisen kanssa

tässä tapauksessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tai BVerfG.

125 Se tekee tuomareista välittäjät siitä, miten taloudelliset vaikutukset

rahapolitiikan merkitystä olisi punnittava sen rahapoliittiseen panokseen nähden

tavoite. EKP ei toimi pelkästään vähentyneellä demokraattisella legitimiteetillä.

Sekä Luxemburgin että Karlsruhen tuomarit ovat rakenteellisesti samanlaisessa tilanteessa:

he ovat riippumattomia tuomareita, jotka eivät ole demokraattisesti vastuussa kansalaisille.

BVerfG: llä on uusi demokratiavaje, koska EU: ssa se on erityisen

On ongelmallista, että Saksan tuomioistuin päättää näistä aiheista EKP: n rahapolitiikan aikana

vaikuttaa kaikkiin euroalueen jäsenvaltioiden kansalaisiin.

Päinvastoin kuin demokraattisesti vastuullisissa elimissä, oikeudenkäynnit rajoittavat usein

otetaan huomioon tapauksen osapuolille, heidän edustajilleen

etuja ja toisinaan asiaankuuluvia asiantuntijoita. Siten oikeudellinen menettely todennäköisesti tarjoaa

vain vääristynyt näyte tietyn asian näkemyksistä ja kiinnostuneista intresseistä.126 Tämä ongelma

on erityisen näkyvissä Weiss-menettelyssä BVerfG: ssä. Ydinryhmä

hakijoilla on konservatiivinen poliittinen näkymä ja he suhtautuvat EKP: n kriisin jälkeiseen politiikkaan

vaarallisena poikkeamana vuonna suunnitellusta vakauteen tähtäävästä arkkitehtuurista

Maastricht.127 Keskeisiin kantajiin kuuluvat oikeistolaisen Alternative für -yhtiön alkuperäiset johtajat

Deutschland, Joachim Starbatty ja Bernd Lucke, CSU-poliitikko Peter Gauweiler,

Saksan teollisuusliiton (BDI) entinen presidentti Heinrich Weiss, as

sekä konservatiiviset oikeustieteilijät, kuten Karl Albrecht Schachtschneider ja Markus

Kerber. Jotkut kantajat väittävät, että heidän todellinen tarkoitus on lopettaa euro.128 Karlsruhe

oikeudenkäynnit tarjoavat laajemman yleisön kiistanalaisille näkemyksilleen Lisäksi asiantuntija

BVerfG: n valitsema todistus koostui pääasiassa saksalaisista taloustieteilijöistä

konservatiiviset yhdistykset ja Saksan rahoitusalan edustajat, kuten

Saksan vakuutusyhdistys ja Saksan pankkiyhdistys.129 Kuten Adam Tooze

sanoi sen voimakkaasti kommentissa: "Oli kuin tuomioistuin olisi kutsunut öljy-yhtiöt,

vain öljy-yhtiöt, todistamaan hiiliverot. ”130 Nämä

menettelylliset virheet heijastuvat myös BVerfG: n tuomioon:

Saksan tuomioistuin tuo esiin vain tietyn joukon asianomaisia ​​etuja, joita sattuu olemaan

saksalaisten säästäjien ja eläkeläisten

Yhteenvetona tuomioistuimet voivat vaatia parempia perusteluja toteutettavalle rahapolitiikalle

taloudelliset vaikutukset, mutta ne eivät lopulta voi tehdä päätöksiä ja liittää niitä

EKP: n kriisin jälkeisen politiikan demokraattinen valtuutusvaje. Itse BVerfG

näyttää tunnustavan lähestymistavansa rajat: se vaatii EKP: tä punnitsemaan erilaisia

ja selittää, miten se on tehnyt niin, mutta se ei halua päättää

itse PSPP: n suhteellisuus. Viime kädessä uskomme, että ainoa tapa ratkaista EKP: n nykyinen demokraattinen vaje on se, että demokraattiset instituutiot toimittavat EKP: lle

ohjeet rahavaltuuksien käyttämiseen.

5. EKP: n demokratisointi

Tavoitteiden ja välineiden asettamisen tehtävän oli tarkoitus aina siirtyä valitulle

Poliitikot, mutta he ovat laiminlyöneet tämän tehtävän viimeisen vuosikymmenen aikana jättämällä sen

EKP tehdä omat valintansa - ja puolustaa niitä tuomioistuimissa. Tämä tekee aseman

EKP: n mukaan hauras, koska se ei voi viitata yksiselitteiseen demokraattiseen valtuutukseen

sen kriisin jälkeiset valinnat. Eteenpäin on epätodennäköistä, että EKP pystyy

sisällyttämään EU: n ilmastoon liittyvät ja ympäristötavoitteet toimintaansa

ilman muodollista tukea, asettamalla se uusille oikeudellisille haasteille. Olematta toimittamatta

Riittävän demokraattisen ohjauksen avulla, EU: n poliittiset instituutiot heikentävät sitä

instituutio. Jäsenvaltioilla ja poliittisilla on kuitenkin monia tapoja

EU: n toimielimet voivat antaa EKP: lle kohdennettua demokraattista ohjausta.

Ensinnäkin jäsenvaltiot voivat tietysti tarkistaa EU: n lainsäädännön säännöksiä

EU: n sopimukset, jotka säätelevät EKP: n toimeksiantoa.131 Uudet säännökset voivat olla selvennyksiä

miten EKP: n tulisi käsitellä politiikkojensa taloudellisia vaikutuksia sekä niiden politiikkaa

seuraukset valtion talousarvioille, ympäristön kestävyydelle ja rahoitusvakaudelle

ja vastaavia asioita. EU: n taloudelliset ja sosiaaliset painopisteet jatkuvat

muuttua, ja on epätodennäköistä, että mikä tahansa oikeudellinen toimeksianto olisi ajan tasalla pitkään. Yksisuuntainen

Tähän puuttuminen tarkoittaa sitä, että poliittisten instituutioiden annetaan määrätä rahapolitiikan tavoitteet toistuvasti

perusta. Tällainen menettely on käytössä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa Bank of Bankin 12 artikla

Englannin laki vuodelta 1998 edellyttää, että valtiovarainministeriö täsmentää hintavakauden tavoitteen ja

hallituksen talouspolitiikkaa vähintään kerran vuodessa.132 EU: n yhteydessä samanlainen

- menettely voidaan suunnitella, jos neuvosto ja Euroopan parlamentti määrittelevät

rahapolitiikan tavoite säännöllisesti ja antaa ohjeita EKP: n toiminnasta

tulkita sen toissijaista toimeksiantoa. Tällainen demokraattinen ohjaus loisi myös tarkemman perustan EKP: n jälkikäteisvastuulle.

Jopa nykyisissä peruskehyksissä on kuitenkin edelleen merkittäviä ja

usein tunnustamaton mahdollisuus tarjota EKP: lle riittävä demokraattinen kyky

lupa. Ensinnäkin, vastauksena siihen, miten EKP: n tulisi käsitellä valtion joukkolainamarkkinoita,

SEUT-sopimuksen 125 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto voi määritellä EKP: n rahamääritelmän

rahoituskielto.

133 Tätä menettelyä noudattaen neuvosto voisi määritellä omaisuuserän tyypin

ostot ja ehdot, jotka se pitää edelleen yhteensopivina SEUT 123 artiklan kanssa. Toinen,

tarjota EKP: n valitsemille välineille demokraattinen valtuutus, 129 artikla

(3) SEUT-sopimuksen mukaan neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat muuttaa EKPJ: n 18 artiklaa

Perussääntö, jossa määritetään rahapolitiikan välineet. Muutokset tähän artiklaan

voisi selventää omaisuuserien osto - ohjelmien sallittavuutta ja ehtoja

jonka avulla ne voidaan aktivoida. Kolmanneksi käsitellään sitä, miten EKP: n tulisi käsitellä

Toimintansa talouspoliittisten vaikutusten osalta neuvosto voi määritellä laajan talouspolitiikan

suuntaviivat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja ilmaistaan ​​miten

se näkee EKP: n roolin toissijaisen tehtävänsä toteuttamisessa. Neljänneksi ja yhdessä

kolmen edellisen ehdotuksen kanssa EKP voisi itse hyödyntää ennakoivammin asiaankuuluvia

poliittisesti pakotetut oikeudelliset välineet. Esimerkki siitä, missä EKP on jo tehnyt

niin on myös sen OMT-ohjelma, koska sen aktivointi riippuu "tiukasta ja tehokkaasta

asianmukaiseen / Euroopan rahoitusvakausvälineeseen liitetyt ehdot

Vakausmekanismi (EFSF / ESM) -ohjelma. ”134 Tämä kytkentä oli merkittävä

parannus aikaisempaan HMV-ohjelmaan, jossa EKP osti valtion obligaatioita

harkinnanvaraisesti ja näyttää käyttäneensä vivunsa muotoillakseen omaa

epävirallinen ehdollisuus.135 OMT-ohjelmassa tällaisista ehdoista tuli aihe

euroalueen valtiovarainministerien hyväksynnän, jotka ovat tilivelvollisia kansalaisilleen

samoin voitaisiin tehdä äskettäin hyväksytyn asetuksen 2020/852 kanssa,

sisältää niin kutsutun EU: n vihreän taksonomian ja joka selkeyttää yksityiskohtaisesti, mikä

taloudellinen toiminta on EU: n ympäristötavoitteiden mukaista

kehyksen ja vastaavien lainsäädäntövälineiden pitäisi olla lähtökohta EKP: n kehittämiselle

sen tulevasta toiminnasta.

Sallieko EKP: n demokratisoituminen tällä tavoin lyhyellä aikavälillä vaalit

kannustimet hallitsemaan rahapolitiikan pitkän aikavälin suuntaa? EKP: n

riippumattomuus estää poliittisen puuttumisen päivittäiseen toimintaan

keskuspankin valintoja. Tässä suhteessa sitä, jota usein kutsutaan demokratiavajeeksi

EU: n vahvuus on myös vahvuus. Vaalijaksoja ei ole synkronoitu kaikkialla EU: ssa ja sen alueella

demokraattisiin menettelyihin liittyy lukuisia veto-oikeuksien pelaajia. Mikä tärkeämpää, argumentit

itsenäisyyden puolesta, kuten osiossa 2 osoitettiin, ei koskaan pitänyt tarkoittaa sitä

keskuspankkiirien tulisi asettaa omat tavoitteensa ja päättää sopivimmista välineistä

jatkaa niitä. Nämä aiheet menevät paljon pidemmälle kuin pelkkä tekninen kysymys ylläpidosta

kasvu pitkällä aikavälillä. He ovat myös luonteeltaan vähemmän alttiita likinäköisyydelle,

pikemminkin muodostavat pohjimmiltaan poliittisia kysymyksiä pitkän aikavälin liikeradasta

talouden osa, joka normaalisti jätettäisiin demokraattiselle prosessille.

Hallitukset ovat toistaiseksi osoittaneet vain vähän kiinnostusta käyttää EU: n sisäisiä keinoja

Sopimukset EKP: n demokraattisen legitiimiyden vahvistamiseksi. Pitäisikö heidän hiljaisuus vai edes

epävirallinen tuki voidaan tulkita demokraattisen suostumuksen muodoksi? 138 Demokraattiselta Pelkkä epävirallinen suostumus antaa parhaimmillaan epäselvän ja epäselvän luvan.

Poliittinen kanta ei ole selkeä, eikä sitä edeltänyt avoin keskustelu, joka sallii

punnitaan kilpailevia etuja ja esitetään vaihtoehtoisia näkökulmia. Kumpikaan ei

tällainen epävirallinen suostumus merkitsee selkeää päätöstä, josta valitut poliitikot voidaan pitää

tilille.

6. Päätelmä

Karlsruhen päätös PSPP: n julistamisesta ultravirukseksi heijastaa perusteltua huolta

EKP: n epätavanomaisen rahapolitiikan demokraattinen legitiimiys. Silti, kuten meillä on

joko yhteisöjen tuomioistuimen tai BVerfG: n tuomioistuinvalvonta ei voi ratkaista EKP: tä

demokraattiset valtuutusaukot. Loppujen lopuksi vain uudistettu demokraattinen valtuutus on mahdollista

antaa riittävä vastaus. Osassa 2 käsitellyn monetaristisen paradigman sisällä

tämän demokraattisen ongelman ei ollut tarkoitus olla olemassa. Vuodesta 2008, kuten osiosta 3 kävi ilmi,

EKP on kohdannut uusia valintoja, joihin ei ole selkeää vastausta kummassakaan

monetaristinen paradigma tai EKP: n toimeksianto. Näillä valinnoilla on kuitenkin usein kauaskantoisia seurauksia, ja niiden ratkaiseminen tarvitsee demokraattista legitiimiyttä.

Luvussa 4 analysoitiin, kuinka Luxemburgin ja Karlsruhen tuomioistuimet kamppailevat EKP: n kanssa

uusi rooli. Yhtäältä yhteisöjen tuomioistuin hyväksyy laajalti status quon jättämällä sen EKP: n vastuulle

käyttää asiantuntemustaan ​​päättää mitä tehdä. BVerfG: n hyväksymä vaihtoehtoinen strategia

laskeutuu epämukavaan asemaan: sillä ei ole tarvittavaa asiantuntemusta eikä laillisuutta

arvioida EKP: n valintoja. Kohdassa 5 osoitimme, että keinoja on runsaasti

perussopimusten puitteissa EKP: n demokraattisen legitiimiyden parantamiseksi.

Jättämällä EKP: n tehtäväksi määritellä oma kurssinsa, jäsenmaat ja poliittiset

EU: n toimielimet eivät ole osallisena valitulla edustajana ja ovatkin

heikentäen siten EKP: n kykyä vastata 21. päivän suurimpiin taloudellisiin haasteisiin

vuosisadalla.

}